Syyskuu meni menojaan, ja nyt ollaan jo lokakuussa. Syksy menee ihan hirveetä vauhtia. Aamusin on ihan sairaan kylmä, ikkunat on huurussa ja iltaisin ei nää enää yhtään mitään. Toisaalta tykkään tosta ilman kirpeydestä ja katsella sitä miten toi luonto muuttuu ihan silmissä! On myös ihanaa kun iltaisin on ihan mieletön tähtitaivas ja on ihan paras aika vuodesta polttaa kynttilöitä.
Mitä minulle kuuluu kesän jälkeen?
1. Olen aloittanut uudessa työpaikassa ja toimenkuvani on nykyään barista. Olen siis saanut opetella kaiken täydellisen espresson tekemisestä latteartin salaisuuksiin. Sydämiä syntyy jo kahvikuppeihin, mutta voin kertoa, että tekemistä riittää ja paljon.
2. Jotakin muutakin uutta tähän syksyyn - olen toiminut avustajana Anja Snellmanin (silloinen Kauranen) Syysprinssi -romaaniin perustuvassa elokuvassa ja se on ollut ihan sairaan siistiä! Oon tosi onnekas kun pääsin mukaan (avoimen ja yleisen haun kautta, siis) ja tämän on ollut tosi hieno ja avartava uusi kokemus, kun en ennen olekaan tämmöisiä hommia tehnyt! Näitä siis lisää. Pyrin muutenkin haalimaan kaikkea kivaa luovaa, ja semmoista tekemistä mihin liittyisi esiintyminen. Vastapainoksi kaikelle muulle, kun se on kuitenkin sitä mitä oikeasti haluisin tehdä.
3. Laulan edelleen oopperaa. Havaittavissa onkin ollut äärimmäistä turhautumista ja kärsivällisyyden puutetta, kun musta tuntuu, että yksikään ovi ei _ikinä_ aukea, vaikka kuinka yritän ja sillon aina tuntuu että luovutan tähän paikkaan ja nyt heti. Onneksi kuitenkin herään aina omaan ajatukseeni siitä, että tämä on sitä mitä oikeasti eniten haluan. Silloin nostan itseni kainaloista pystyyn, potkasen takapuolelle ja jatkan tuulispäänä taas eteenpäin.
Uskon siihen, että jos jokin ovi (=mahdollisuus) ei aukea, johtuu se vain siitä, että maailmalla on odottamassa sinulle jotain vielä parempaa.
Semmoista siis mulle. Unohdin ehkä jotain, mutta ei sitä voi kaikkea muistaa. Tätäkin kun kirjotin, niin olin saanut kokonaan melkein valmiiksi, painoin jotain, luettelin kauniita sanoja ja tirautin pari kyyneltä kun koko helahoito katosi bittiavaruuteen. Otin kuitenkin itseäni niskasta kiinni ja aloitin alusta. Tässä siis kuulumisia - päivittelen niitä taas lisää, kunhan keksin jotain kerrottavaa!
We're almost through autumn already - September's long gone and we're almost halfway through October too. It's so cold in the mornings and it's already pitch black at 7pm! Though, I sort of like the chilly weather and it's nice to watch the nature changing its colors. It's also nice to start the stargazing again, and it's the best time of the year to light up hundreds of some candles.
So, how am I doing?
1. I have a new job. I now work in a café too, but I'm a barista now. So I've had to learn everything from making a perfect espresso to making a latte art. I can already make lattes with heart on top, but I can tell you - there's still SO much to learn.
2. I'm on a movie - as a helper/assistant actor or how'd you say that… but like being on the back as just some person being like part of the movie! And I haven't done it before so that's been like super exciting. And fun. More on these, please!
3. I still sing opera. Sometimes I lose my mind as it seems no progress is happening, but then I remember that it's actually what I want the most and I get back on track. I really think, that if doors (like possibilities) don't open for you, it just means that the world has something better coming for you.
That's about it I guess. I think I forgot something. But well, that's a catch up!
Nautitaan näistä viimeisistä ihanista, aurinkoisista syyspäivistä!
Taiteelliset valokuvat ovat poikaystäväni käsialaa.
